Niihamaan treenaamaan heti töiden jälkeen. Oli ihanan valoisaa , kun aloitimme jo puoli viideltä.

Ulda otti alkuun merkille menon, josta palkaksi kissanruokaa. Meni hyvin! Sitten hieman aikaa merkille ja ruutuun lähetys, jossa käskystä maahan. Ulpukka oli tosi nopea! Haukahti kyllä lähteissä. Meni keskelle ruutuun ilman lätkää. Palkaksi kissansafkaa heti maahanmenosta. Ohjatussa otin ensin merkin vastaavasti. Sitten vasemman puolen kapulan nouto merkin kautta. Hakee tosi hyvin ja vauhdilla, ulvahtelee kyllä matkalla.

Ihku otti ketunnahkapalkalla ruutua. Meni ruutuun ensimmäisen kerran ennen kuin ehdin heittää lätkää sinne. Kertaalleen kirmasi lätkälle myös ketunhäntä suussaan ja palkkasi ikään kuin itse itseään riehumalla nahan kanssa. Välillä toi lätkän mukanaan, mutta eipä sillä väliä. Voisin tietenkin naksauttaa hieman aiemmin tämän estämiseksi. Seuraavaksi otin seuraamisen askelia. Jätkä kävi aivan kuumana ja loikki vasenta kättä kohden. Nyt täytyy yrittää naksutella vain rauhallisista lähdöistä. Palkka oikealla kädellä. Kun alku alkaa sujua hallitummin, voin siirtää namin vasempaan käteen naksauksemn jälkeen ja palkata koiraa sen pään vasemmalta puolen, jotta seuraamisasento säilyisi palkkauksesta huolimatta. Nythän penne pyörähtää helposti mun eteeni.

Uldan kakkososuudella otin seuraamisen lähtöjä. Näitä täytyy nyt vahvistaa muutenkin pikkutreeneissä. Idarissa palkka kulmista. Hyvin. Luoksetulossa ensin meteliä, ja kun palautin koiran, se ahdistui, eikä meinannut tulla lainkaan luokse. Kotona tajusin, että tilanne oli sama kuin joskus loppuvuodesta, kun Ulda oli tosi kuormittunut. Se yhdisti nyt selvästi paikan ja tilanteen, vaikka eiliset luoksetulotreenit menivätkin loistavasti. Seuraavalla kerralla täytyy ottaa huutaessa vain läpijuoksu miedoilla kehuilla, ei saa keskeyttää toimintaa, sillä siitä tulee aivan liikaa ahdistusta ja epävarmuutta. Voi pupu! lopuksi luoksetulokin kuitenkin onnistui. Tunari meni hyvin. Samoin kaket, joissa Susanna naksutti oikeista asennon vaihdoista. Nyt olin täyden etäisyyden päässä. Hienoa!

Ihkun kakkososuudella otin luoksetuloja. Ensimmäinen oli hyvä. Lähti hieman epävarmasti, mutta kiihdytti sitten ja tuli täpöllä kettuun kiinni. kakkososuudella haistoi maasta 20m päästä jonkun tiputtamia natural menu-nappuloita, ja syöksyi niitä syömään. Aargh! Toistin suorituksen toiseen suuntaan ja tämä onnistui loistavasti, vaikka oli kovaa möykkyistä hankea alla. Muita koirakkoja tuli tässä vaiheessa kentälle ja Ihku lähti toki niitä kohden kirmaamaan. Otin pöljänä pyykkinarusta kiinni ilman hanskoja ja tokihan siinä sormet paloi. Nyt on kahdessa sormessa syvät rakot, auts! Harjoittelimme tuossa kauheassa häiriössä kontaktia, eteenistumisia, istumisia käskystä ja myös maahanmenoja. Hiljalleen penne rentoutui ja alkoi toimia tosi intensiivisesti. Muutaman askeleen seuraamisetkin onnistuivat muista koirista huolimatta. Kerran Ihku karkasi Troyan luo, kun ohitin liian läheltä. Liian suuri houkutus, mutta Troippe on Ihkun mielestä niin ihku!

Kohtuullisen hyvin onnistuneen treenaamisen jälkeen kävimme Sarin ja kuuden koiran kanssa vielä lenkillä. Pennet ja keskimmäiset kirmasivat jäällä Zorron ja Veeran pitäessä meille seuraa. Ihana talvinen ehtoo, kuutamo ja kaikki!