Kävin koko koiralauman kanssa Niihamassa lenkillä ennen tokoja. Nyt Ihku käyttäytyi mallikelpoisesti. Se tuli heti kutsuttaessa ja katosi ainoastaan kerran... ja silloinkin se katosi, koska jäi narustaan puuhun kiinni, eikä päässyt tulemaan... Hmmm. Hieman hankala toi narujuttu kyllä on. Millä mä löydän ton koiran, jos se lähtee jonkin elikon perään ja takertuu puuhun jossain hevon hukassa... Mutta lenkki oli siis rentouttava. Ulda ja Ihku kirmasivat pitkin viimeisiä hangen rippeitä ja autolle tultuamme Ihku otti ainakin kymmenen jääkylpyä enkä meinannut millään malttaa keskeyttää sen onnea. :)

Treeneissä otin Ihkulle ensimmäisen session leikkimistä rievuilla. Toka sessiossa Jari piti sitä kiinni ja hetsattuani sitä ensin, juoksin pakoon ja otin luoksetulon. Tämä kahdesti. Jälkimmäinen oli hieman parempi, mutta hieman hitaat molemmat olivat. Hetsasin penneä sit vielä oikein reilusti rätillä ja fresbeellä ja taistelusta se näytti innostuvan niin, että lopulta jouduin käyttämään lähes kaikki voimani, jotta sain sen raahattua autolle. :) Täytynee ottaa luoksetulo seuraavaksi niin, että pensku saa pureutua suoraan rättiin, pelkkä saalis ei näytä palkitsevat sitä tarpeeksi.

Kolmannella sessiolla otin taas namiharjotteilla kontaktia, perusasentoa ja siitä seuraamista. Yritin myös hieman saada poikaa tarjoamaan maahanmenoja, mutta märkä alusta ällötti. Voi ei! Mulla on taas märkää maata kestämätön koira! Ihme epeli, kun se kyllä lenkillä kaahaa, vaikka missä moskassa... Mutta tosi asia siis on, että tällä hetkellä makupalat eivät oikein motivoi. ihku motivoitui itse asiassa kaikkein eniten turvotetusta kuivaruoasta. Sydän ja kananugetit ei napannu... Ihan samanlainen kuin Ulda pienenä, oma ruoka on parasta...

Loppuun otin vielä ruutuun ruoalle lähetyksen vielä neljästi. Nämä sujuivat taas ihan hyvin, ja lopputreenistä jä sit parempi mieli. Hieman Ihku kuitenkin väisti ruudun suunnalla olevaa Jaria, niin ettei se juossut ruutuun aivan suoraan vaan kaarsi oikean kautta. Toistettuna ja Jarin siirryttyä hieman kauemmaksi, Ihkunkin meno oikeni, mutta edelleen lopussa oli pieni kaarros oikealle ennen ruutuun menoa. Vauhti oli kuitenkin hyvä!

Välissä otin myös Uldalle mielenvirkistykseksi seuraamista ja luoksetuloja. Mummo oli varsin tohkeissaan... ja haukkui, mutta nyt se saa haukkua niin paljon kuin sitä huvittaa! :)