Ajelin Valkeakoskelle, missä kävimme koirien kanssa ensin lenkillä. Hatsi ja Ihku treffasivat nyt ensimmäistä kertaa kunnolla. Aiemminhan treffin alut eivät onnistuneet, sillä Ihku pelkäsi vieraita koiria liikaa nuorempana, ja Hatsi puolestaan provosoitui välittömästi Ihkun murinoista. Mutta nyt aika on näemmä kulunut, ja itsetunto pennellä kasvanut. Lähdimme lenkille koirat hihnassa, ja kun alkuhässäkät olivat jääneet, vapautimme ensin pennet ja pian sen jälkeen Hatsinkin. Tutustuminen sujui jouhevasti ilman ongelmia. Mukavaa!

Ratsastuslenkin jälkeen tein Ihkulle varsin kuivalle laitumelle 315 askeleen jäljen jaksottaen vastaavasti kuin eilen. Pohja oli kuivuutensa takia tosi hankalan oloinen (mulle!), mutta taas alkusäätämisen jälkeen Ipana sai juonesta kiinni ja jäljesti oikein hienosti 2/3 matkasta. Mutta sitten muurahaiset iskivät! Aaargh!. Ihku yritti jatkaa jälkeä, mutta namit maassa ahdistivat ja koko leikki meinasi loppua lyhyeen. Kiersin pahimman muurahaiskohdan ohitse uudestaan jäljen päälle, kun Ihku rupesi peruuttamaan namin nähtyään, ja rauhallisen suostuttelun jälkeen Iippa jatkoikin jälkeä. Nyt se nosti kuonon n. 10 cm maasta ja viipotti loppumatkan varsin suoraviivaisesti. Lopussa se meni hieman hitaasti ja vinoon maahan kupin viereen. Mutta penne selvisi, vaikka muurahaiset meinasivatkin tuhota koko homman! Hieno napero! Nyt täytyy yrittää etsiä oikeasti muurahaisvapaa nurtsi ja yrittää saada korjattua tilanne, jottei jäljelle vain yhdisty mitään negatiivista.