Aamulla Ihkun treenit alkoivat punakahvaisen karvapatukan palauttamistreeneillä. Hyvin penne alkaa tarjota lelua takaisin, kun päästän siitä heti irti ja peräännyn tarjoten kuitenkin samalla kättäni uuteen leikkiin. Ruokatreeneissä Iihkali harjoitteli istahtamisia, seuraamista, paikkaistumista. Istahtaminen on vielä hieman hidasta, mutta tätä työstetään.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Päivällä kävimme Kiukkaan Minnan ja Hilman kanssa lenkillä Niihamassa. Ihku meinasi vallan ahdistua, kun 54 kg Hilma syöksähteli sitä kohden, mutta aina kun Hilma saatiin aisoihin, lenkki sujui mukavasti, eikä Iipalle näyttänyt mitään ahdistuksiakaan jääneen.

Lenkin jälkeen treenasin hieman agi-kentän vieressä. Häiriöitä oli nyt siis Hilman lisäksi agilitystä. Hyvin Iippa jaksoi kuitenkin keskittyä. Otin muutaman syöksyn leluun ja perusasennon edessä. Tuota edessä istumista täytyy ottaa aina vain maasta vapautuksen yhteyteen, koska silloin se on nopea ja suora. Peräkkäin liikettä toistettaessa vauhti tuppaa hiipumaan, turhat toistot siis pois. Seuraaminen sujui ihan hyvällä ilmeellä ja asenteella. Istahtamiset olivat hieman aamuista parempia, kun tajusin olla taas ahnehtimatta liikaa. Hieno pensku!

Näiden pikkutreenien jälkeen tallasin vielä vajaan 200 askeleen jäljen agi-kentän viereiselle pellolle. Nyt mieto vastatuuli, namit lähes joka askelmaan, muutama yksittäinen ja tuplatyhjä. Puolivälissä ponin syöttäjä päästi koiransa vahingossa syömään jäljelle…

Ihku lähti polulta mun askelten perään jäljentekopaikan alkuun. Nenä kulki kuitenkin varsin korkealla, mutta siinähän ei ollutkaan kyse varsinaisesta jäljestä… Itse jäljen ajo sujui kohtuudella. Hieman rynnimistä, ja muistinkin että olin jättänyt pannan puolikuristavaan moodiin, minkä vuoksi 'pidätteet' eivät aina menneet kunnolla läpi. Kohdassa missä toinen koira oli käynyt jäljellä, Ihkulla oli vaikeuksia, mutta jatkoi pienen tuumauksen jälkeen. Tämän jälkeen taas hieman rynnistämistä, mutta olin kovana enkä päästänyt pojua kaahaamaan. Siitä seurauksena taas pysäys, mutta itse löysi taas jäljen jatkon. Loppu taas hyvin. Huh! Vaikeaa on!