Aamulenkillä Iippa osoitti suuria mihisiä elkeitä tavattuaan kollegan labbis-nartun. Ehdin jo kysyä, onko koira aloittamassa juoksuaan, kun Ihku niin kiivaasti oli sen takapään kimpussa ja siinä samalla Ihku loikkasikin hyvin asiantuntevan näköisenä nartun selkään! Mun pikku-äijä!  J<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Illansuussa ajoin Tohloppiin ja tallasin 250 askeleen jäljen (n:o 58) heinikkoon. Suurimman osan matkasta heinä oli n. polvenkorkuista, mutta välillä oli kuivempaakin ja lyhyempää kasvustoa. Aloitin vastatuuleen, mutta jälleen tuuli pyöri, ja ajoittain jälki kulki aikalailla sivutuuleen. Tyhjät jälleen 1 ja 2 sarjoissa, jonkin verran lisäilin tyhjien määrää aiempiin jälkiin nähden.

 

Ihku tarjosi taas hienosti kontaktia ja seuraamista tule-käskyllä ja sain sen vietyä niin noin metrin päähän jäljen alusta. Nyt olin päättänyt pitää kunnolla vastaan ja aloitinkin koko homman varmaan normaalia määrätietoisemmin. Laskin koko ajan askelia … oikea… vasen… oikea… vasen, ja jos Ihku yritti jatkaa suoraan eteenpäin suuntaamatta uudestaan, pysäytin sen. Ja tässä lienee nyt avain onneen! Jouduin pysäyttämään Ihkun vain kahdesti aika alussa jälkeä. Sitten se rupesi haistelemaan rytmikkäästi oikea-vasen-oikea-vasen jne. ja samalla rytmillä menivät myös tyhjät. Tyhjillä ei tosin kaartanut niin paljoa, vaan meno oli suoraviivaisempaa ja myös hieman vauhdikkaampaa. Nyt tarkasti kuitenkin kaikki tyhjätkin ja tuntuma naruun pysyi hyvänä eli mun ei tarvinnut roikkua mukana koko painollani ja toisaalta koira myös teki nyt huomattavan intensiivistä, mutta rauhallista työtä, eli se ei juossut mua karkuun ja ahnehtinut jälkeä! Mutta koko ajan myös minun täytyi keskittyä jälkeen yhtä lailla kuin Ihkun! Ihku jäljesti hienosti loppuun saakka ja putosi maahan loppupurkille! Täydellinen, paras ilmaisu mitä se on ikinä suorittanut. Se kuitenkin nousi ylös, kun olin tulossa sen ohi. Pyysin sen uudestaan maahan, mihin se meni empimättä ja nyt se malttoi odottaa, että purkki oli auki ja annoin luvan syödä.

 

Iihkali on ihana ja maailman paras ja suloisin!