Kävimme Sarin kanssa vinttikoiraradalla treenaamassa, vain Ihku mukana. Aluksi otin narupallolla ja wubballa läheltä luoksetulot jalkojen välistä. Nämä hyvin. Sitten kentälle saapui rouvashenkilö ylilihavan koiransa kanssa, ja siinä ne sitten tönöttivät… Harjoittelin Iipan kanssa siinä odotellessa kontaktia ja edestä sivuun siirtymisiä. Nämä hyvin. Jahka tönöttäjät lähtivät, jatkoimme harjoitusta. Ensin luoksetulo pitkältä matkalta. Taas nosti korvat aika varhain, mutta vauhti vaikutti hyvältä loppuun saakka, vaikka odotin aika pitkään ennen kuin palkkasin jalkojen välistä wubballa. Naksuttelin ruoalla kapulan nostoa, minkä jälkeen hetsaus ja heitto, ja noudon takaisintulovaiheessa karva jalkojen välistä palkaksi. Nämä sessiot sujuivat erittäin hyvin! Ainoa ongelma on tuo noutokapulan hidas nostaminen, meno- ja paluuvauhdit ovat hyviä… Tähänkin suunnittelimme jatkoja… katsomme ensi viikolla kuinka ne toimivat.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Seuraavaksi yritin ottaa lätkän kanssa, ja se oli taas ihan p…skaa. Ihku ei ainakaan palkitu lätkän lätkimisestä ja namipalkasta, eikä homma sujunut frisbeilläkään yhtään paremmin. Palaamme siis vanhan sovellukseen, sillä ruudussahan lätkä on saatu toimimaan hyvin ruokapalkalla. Nyt yritän viivästettyä palkkausta niin, että juoksen ruutuun palkkaamaan koiran sen saavutettua lätkän.

Lenkin jälkeen tallasin Ipanalle vielä n. 280 askeleen jäljen jäähallille. Iloinen kultainen noutaja pölähti paikalle kesken jäljenteon, joten menin laskuissani sekaisin. Tyhjiä 1, 2 ja 3 sarjoissa, mutta aiempaa enemmän. Menin viistosti eilisen jäljen yli, mutta tämä ei aiheuttanut ongelmia. Jälki sujui siis hyvin. Kaiken aiemman tekemisen jälkeen Ihku oli aika naatti ja jäljesti todella rauhallisesti. Ei rynninyt lainkaan ja meni tyhjätkin tosi tarkasti. Se oli sitten 63. laatuaan.