Lähdin sateeseen metsälenkille koko koiralauman kanssa. Se hyvä puoli sateessa, että nyt pääsin testaamaan uutta Gore-takkiani. Ja hyväksi totesin! Oli ihan eri olo, kun tässä aiemmin pitkin syksyä... kun kosteus ei hiivi kankaasta läpi, ei tule vilu!

Tallustelin reilun tunnin lenkin metsiä pitkin, minkä jälkeen ajoin pesäpallokentälle tottistelemaan Ursulan ja Iihkalin kanssa. Iihkali aloitti leikillä ja noutokapulan tuonneilla. Hetsasin ja heitin kapulan, jolle juoksimme kilpaa. Kun Iihkali syöksyi kapulan kimppuun, minä vaihdoin suuntaa ja pakenin. Nyt koissu oli tosi tohkeissaan koko ajan ja vaikka välillä irrotus olikin hieman liian nopea, meillä oli hauskaa. Sain myös pari kertaa houkuteltua koiran ihan eteeni istumaan kapulan kanssa. :)

Ursula aloitti lätkän lätkimisellä. Yrityksen ja erehdyksen kautta pääsimme kolmeen onnistuneeseen ja hiljaiseen toistoon peräkkäin. Etäisyyttä lätkältä n. 3m. Jatkoimme merkille, jossa ääntelyä oli jo selvästi vähemmän. Sen jälkeen maahanmenon naksuttelua ja luoksetulo, joka oli tosi hieno. Toisen luoksetulon alussa ulahti hieman, joten uusin sen. Mukaan sekä seisominen että maahanmeno, joista ensimmäiselle kehut, toisesta palkka. Superhieno! Ursulan kanssa on ihana tehdä hommia!

Iihkali pääsi vielä toiseen sessioon, jossa kosketuskepille menoja 2-5 m etäisyydeltä, palkaksi frisbee. Oli kivaa! Jatkoin vielä pikkusession maahanmenojen ja istumisten naksuttelulla ja loppuun päiväruoka palkaksi.

Lenkillä ja treenatessa oli niin kivaa, että unohdin vallan ajankulun. Onneksi Mikko soitti ja tajusin aikataulujeni pieleenmenon viime tingassa. Vartin yli 6 olin saanut pestyä koirat kuralenkin jäljiltä ja 5 yli puoli olin jo tallilla... Ei pääse kyllä elopainoa liikaa kertymään, kun ikinä ei ehdi syödä!