Kovien pakkasten vuoksi lenkitin töiden jälkeen Veeran erikseen enkä ottanut sitä treeneihin mukaan. Kävimme Postissa, missä Hattara sai paljon paijausta ja huomiota osakseenHymy.

Ursula sai pörrätä kentällä taas treenien alussa. Iihkali aloitti seuruulla autosta kentälle. Päätin ottaa seuraamista kaikkiin mahdollisiin väleihin eli aina session alkuun ja loppuun, jotta hommasta tulisi mukavaa, hinkutus jäisi pois ja kuitenkin saisin tarpeeksi toistoja. Seuraaminen on kuitenkin tokon tärkein liike. Aloitimme tämän jälkeen luoksetuloilla. Alkuun muutama varastaminen. Parin palautuksen jälkeen hyvä lähtö, mutta Ihku rupeaa loikkimaan puolivälin tienoilla. Sama toistetusti. Kolmannella kerralla naksautin ja lähdin pakoon ennen loikkimista ja nyt luoksetulo jatkui suoraviivaisesti! Täytyy siis vahvistaa tuota. Ja odottamiset täytyy opettaa rauhassa, en saa murrata Ihkulle, kun se ei vielä osaa odottaa. Seuraavaksi siirryin piilonkiertoon ja tästä luoksetuloon. Ensimmäinen kierto oli surkea. Ihku ohjautui vieressä olevaan ruutuun, jota minä typerys en huomannut lainkaan. Kierrosta ensimmäisessä luoksetulossa jäi ensin kauas, mutta korjasi itse eteen. Seuraavassa tuli suoraan oikeaan paikkaan. Hyvä penne! Seuraavaksi otin namilla sivulle tuloja, jotka ok. Loppuun vielä edestä sivulle ja tästä lelupalkka. Ja vielä seuraamista, joka alkoi hyvin. Oli tarpeeksi tiivis, ilme oli oikea ja ensimäinen täyskäännöskin ok. Seuraava levähti ja kokonaisuuskin rupesi leviämään. Korjaus ja tästä koira tauolle. Jatkossa täytyy olla tosi maltillinen. Ennemmin useita, mutta lyhyitä pätkiä, kuin levähdyksiä...

Kakkososuudella harjoittelimme uppeja lelulla ja MÄ olin SURKEA!  Huuto Kiitos Sari taas kärsivällisyydestä! Ja kaikesta huolimatta Ihku oli hieno! Se reagoi just oikein, mutta sadannella toistolla alkoi toki väsyä... Iippa toi lelun hienosti takaisin joka heiton jälkeen. Ruff loven leikittämisjuttu on siis tehonnut! Jatkoin tästä uppia piilonkierrolla, näissä pari hyvää ja tämän supersäätämisen jälkeen jatkoin vielä kakeilla, joista huomasimme, että siirtoja täytyy ottaa aina pari peräkkäin, jotta näkee oikeasti, että tekniikka toimii tarpeeksi taa. Nyt Ihku on ruvennut valumaan seisomisesta maahanmenossa tassun mitan eteenpäin. Tätä täytyy kotona vahvistaa. Muut olivat hyviä ja koiran intokin riitti sairaan hyvin!Lopuksi lähetin Ihkun vielä ruutuun. Ensimmäisellä juoksi ohi eikä löytänyt ruutua. Näytin kohteen koiralle ja uusinta oli hyvä. Sari poisti lätkän ruudusta ja uusinta, josta hieno up ja ruoka palkaksi. Toki upissa ei ole vielä kestoa, mutta pysähtyy käskystä keskelle ruutua ja valuu vasta sen jälkeen vastaan. Ruutuun juoksemisessa on samaa loikkimista kuin luoksetuloissa. Tämän annan olla, sillä samalla Ihku kohdentaa ruudun keskustaan, ja todennäköisestä käytös kuitenkin vähenee varmuuden kasvamisen myötä.

Mukavien ja opettavaisten treenien jälkeen suhasimme vielä lenkille pimeään metsään Sarin ja Paimenkoplan kanssa.