Viikko vierähti nopeasti ja koiratkin jäivät vähille treeneille. Kävin perjantaina Ihkun kanssa kaksin lenkillä ja kuljimme teitä pitkin Ruotulaan ja Toimelantien kautta takaisin kotio. Hienosti poju juoksi yksinkin eikä kadulla juokseminen näyttänyt ahdistavan sitä yhtään. Ursulahan ei tykkää yhtään juosta narussa ja hiekoitetut tiet ovat sille kauhistus…

Lauantaina kävimme KV-koiranäyttelyssä kannustamassa Troyaa voittoon! Ja hienostihan poju sai punaisen nauhan ja herttaisen arvostelun ;) Riikka esitti sen kyllä niin hienosti, että taidan lainata häntä Ihkullekin, jos joskus näytelmiin saakka uskallamme!

Näyttelyn jälkeen kävimme Marikan ja Sarin kanssa treenailemassa. Iippa aloitti hetsausluoksetuloilla, joissa kutsu nyt rauhassa hetken seisomisen jälkeen. Palkka ensin vauhdista ja toisella kertaa eteenistumisesta. Molemmat olivat superhienoja! Jatkoimme parilla noutokapulan palautuksella niin, että Sarin heitti kapulan Ihkulle, joka noukki sen nyt siis maasta. Tästä palkka taas vauhdista. Sitten otin pari kapulan eteentuomista annettuani kapulan koiralle kädestä ja loppuun vielä pari kapulan nostoa, joista palkka. Hienoja suoritteita!

Mutta sitten treeni lopahtikin… Otin muutaman upin, jotka hitaita… Testaan käsimerkiä oikealla kädellä seuraavalla kerralla… Ja sitten seuraamista, joka on aivan kamalaa! Ihku litistyy heti tultuaan perusasentoon, vaikka se olisi juuri ennen sitä leikkinyt riehakkaasti… Näitä sitten pohdimme ja testasimme useammassa sessiossa… ja pakko palata taas perusteisiin. Ei ole oikotietä onneen! Täytyy saada Ihku itse tarjoamaan sekä sivulle tuloa että seuraamista. Se on ainoa millä motivaatio saadaan kuntoon. Houkuttelut pois (kuin mä aina sorrun siihen?!) ja koirasta täytyy saada aktiivinen. No. Näinhän se on. Hyvät treenit, kun tämänkin asian taas tajusin. KIITOS SARI!

Hyvien treenien jälkeen suhasimme Sarin ja paimenkoplan sekä porosten kanssa lenkille lumiseen metsään. Ihana päivä!