Skippasin Tavesin maanantai-treenit, sillä mieli oli maassa ja silloin on turha ruveta koiraa kouluttamaan. Pienikin epäonnistuminen vie pohjat kaikelta. Kävin kuitenkin itsepiristyslenkillä ja koiria kastamassa, ja se olikin varsin terapeuttista kauniissa kesäsäässä! :)

Lenkin jälkeen suhasin R:n eteen ja tallasin reilun 400 askeleen jäljen, jossa kulmat v-o ja 4 esinettä, joita kaksi keskimmäisellä suoralla. Tuuli viistosti edestä vasemmalta, eli juuri siitä suunnasta mihin jälki ensin kääntyi.

Ja Ihku oli taas loistava! Jäljesti hyvällä innolla. Nyt häntäkin on noussut aiempaa korkeammalle... sitä ei tarvitse enää keskittymisen vuoksi painaa alas littiin, vaan hommasta on tullut rennompaa, vaikka työskentely onkin edelleen intensiivistä. Esineilmaisut hienosti. Kakkosesineen jälkeen tosin taas yksi tyhjän ilmaisu...? Tässä täytyy kysyä neuvoa viisaammilta. Ensimmäinen kulma oli täydellinen. Toisessa kulmassa ei mainannut löytää uutta suuntaa ja joutui etsimään aika kauan. Ei kuitenkaan liikkunut paikaltaan vaan haisteli vain joka puolelta kaulan mitan verran ja löytyihän se uusi suunta sitten lopulta. Hieman matkalla oli tarkastelua sivuille, mutta näissäkin koira pysyi itse hyvin jäljen päällä yhtä kertaa lukuunottamatta, jolloin ruuvasi etujaloilla puolelta toiselle, mutta löysi lopulta siinäkin jäljen, joka jatkui suoraan eteenpäin.

Olen pikku jälkimieheen aikasteen tyytyväinen!

Illalla kävimme Mikon kanssa vielä juoksemassa ilman koiria. Näin Mikkokin pystyi keskittymään ilman karvaisia häiriköitä... asia jota mä en oikein tajua! ;)