Loppuviikosta harjoittelin innoissani kaikenlaista ja hiemanhan minua jo hirvitti, jotta ajanko koiran exhaustioon. Sunnuntain maneesitreeneissä sitten huomasin, että jep jep. Näinhän tässä käy, jos vielä samalla tavalla jatkan... Koiran ilme alkoi muuttua niin keskittyneeksi, että näytti ressu pieneltä kaivostyöntekijältä... ilo kadonnut liikaa hommasta.

No ei kaikki niin huonosti ole mennyt, mutta olen nostanut vaatimustasoa liian nopeasti, kun en aiemmin ole koiralle kunnon käskysanoja opettanut. Tuo kuuntelemninen on Ihkulle selvästi vaikeaa ja sille täytyy nyt vain antaa aikaa ja vahvisteita, jotta oppii asian. Ja jos nyt teen pohjat kuunteluun hyvin, luulen, että oppiminen jatkossa nopeutuu tämän suhteen. 80% sääntö muistettava tässäkin!

Paikkamakuussa naksautan nyt hyvästä paikalla pysymisestä ja palkinnoksi palaan koiran luo ja namitan sen maahan.

Seuraamisen asento ja tiiviys on nyt sitä mitä olen hakenut. Otin epäsäännöllisen vahvistamisen systemaattisesti mukaan. Nyt keskiarvona oli 12 askelta ja hyvin sujui. Naksautan vauhdista ja palkkaan perusasennosta. Kotiharkoissa vasen täyskäännös ja peruutusharkat ovat sujuneet. Täytyy muistaa aloittaa täyskäännös oikealla jalalla, niin koira kiertyy tiiviimmin taapäin.

Luoksetulossa olen nyt naksauttanut reaktiosta ja palkannut edessä istumisesta. Homma toimii hyvin. Eilen otimme taas luoksetulon pysäytyksen ja palkan het reaktiosta. Ihan ok. Näitä jatkan hiljakseen aina Sarin avustuksella.

Jäävät ovat nopeutuneet yleisen erottelavan naksuttelun myötä. Näissä ylläpito nyt pääasiana. Sekoittelua ei juurikaan tapahdu. Istumisen tekniikkaan en puutu ainakaan toistaiseksi. Katson ensin kuinka paljon varmuus liikettä nopeuttaa. Ihkuhan istuu "taapäin", mikä ajoittain hidastaa liikkeestä istumista.

Noudossa olen naksauttanut nostosta ja palkannut edestä narupallolla. Hetsaukset ja pallon saalistukset vielä alkukuvioissa. Tämä on alkanut toimia kivasti, vaikka eilen maneesilla koiran ilme olikin kummallinen sekoitus työläistä ja kouluratsastushevosta... Tohkeissaan se on kuitenkin ja kun helpotan muita treenejä, luulen, että koira pääsee "liiasta" keskittymisestä hieman rentoutumaan.

Kaket sujuvat läheltä kohtuudella. Seisomisesta maahanmeno on nyt nimetty "Prr" ja se toimii hyvin. Käskyissä on vielä sotkemista välillä ja silloin koira jumittuu tarjoamaan sitä virheellistä vaihtoehtoa kerran toisensa jälkeen ja menee toki epävarmaksi, kun palkkaa ei tule. Nämä on vaikeita! Täytyy vahvistella sioita vielä ihan edestä ja opettaa hiljalleen lisähäiriöitä kotioloissa. Sitten vasta yleistys ja matkan kasvatus. Avo-kaket on kyllä kohtuudella kunnossa.

Ratsimatkan vuoksi koirankoulutukseen tulee nyt hetken tauko, mutta se tekee varmaan hyvää ihan itse kullekin. Ikävä tulee kyll muuten... Niisk!