Lauantaina kaahasin Pyörönmaalle treenailemaan Sarin, Marikan ja Sallan kanssa. Pakkasta -13 ja lunta maassa.

Aloitin päästämällä Ihkun autosta irti, minkä jälkeen se vain meni nenä maata viistäen enkä saanut siihen kontaktia... Aaargh! Ja ei kun koira autoon.

Uusi yritys hihnassa. Ei paljoa parempi... Aloitin het luoksetulon pysäyksellä, jossa vauhti hieman vajaa ja käytin vain käsimerkkiä, joten pysäyskin hidas. Huoooh! Uusinnassa vauhti kehno ja jouduin ottamaan läpjuoksun. Kiitos Sari huomautuksesta... Pikku-riekkumisen jälkeen nouto, joka myös ponneton, muttei aivan sika huono kuitenkaan... Huh.

Kolmos-osuudella ryhdistäydyin ja aloitin heti leikkimisellä ja silloin palaset loksahtivat taas paikoilleen. Seuraamista muutama pätkä 15ka. kaaviolla, siten että aina määrätyn askelmäärän jälkeen käännös ja vasta 3-4 pätkän jälkeen palkka. Hyvin meni!

Viimeisessä osiossa otin namilla jäävät, jotka kohtuulliset, mutta nyt ei kestänyt mun paluita. Näitä täytyy sisällä vahvistaa. Sormet jäätyi alta aikayksikön ja loppuun otin pienen pätkän kakeja taikapallolla. Ilme oli loistava. Vietin nousun myötä asennossa hieman sivuttaisliikettä, mutta asenne oli oikea!

Eli näin sain yhden treenin aikana nostettua sekä oman että koiran mielialan syvyyksistä korkeuksiin. Jotain tässä on opittukin! kiitos treeniseuralle!