Luin päivystyksessa Maria Hagströmin uusinta kirjaa -Från Valp Till Stjärna- ja olin ja olen edelleenkin todella vaikuttunut monesta asiasta! Valtavan hyvin kirjoitettu kirja täynnä täyttä asiaa! Tämä painii jo samassa kategoriassa Svartbergin -Ett Bra Relation- kanssa. Palkkaus ja vielä kerran palkkaus!

 

Aamulla yritin testata palkasta luopumista Ihkun kanssa, mutta onnistuin vain tylsistyttämään koiran… Huaah! Käytäntö ei ole aina niin helppoa. Pikku lenkin jälkeen koitin uudestaan, mutta maassa olevat pissit kiinnostivat koiraa enemmän kuin mun leikkiminen. Työstöä on siis on ja paljon! Mutta eiköhän me tämäkin saada kuntoon, kun nyt oikein keskityn ja opiskelen asiaa. Hagströmin kirja on onneksi kannustava monessa asiassa. Juuri Ihkun tapaisilla koirilla palkkaamiseen panostaminen kannattaa!

 

Kävimme päivällä Sarin kanssa Tamskin tallilla treenaamassa. Marken agilityryhmä piti valtavaa meteliä viereisellä kentällä, joten häiriöitä oli kyllä enemmän kuin tarpeeksi! Onneksi olin kerrankin onnistunut suunnittelemaan treenit hyvin.

 

Aloitimme paikkamakuilla, mutta vain ihan lyhyesti, sillä meteli ja häiriö olivat valtavat, ja sekä Kurtsa että Ihku olivat hyvin hyvin levottoman näköisiä maatessaan selkä kohden agilitaajia. Otimme uusinnan kentän toisella laidalla. Nyt Ihku nousi kuitenkin istumaan ja jouduin palauttamaan sen alas. Mutta lopun se makasi kiltisti, vaikka Kurt pääsikin jo vapaaksi.

 

Aloitin palkkaamalla katsekontaktin, sitten kontaktin ja perusasennon ja vielä 5 lyhyttä pätkää seuraamista. Maksimissaan seurautin koiraa 10 askelta, mutta tämä kannatti, sillä Ihku oli nyt tosi liekeissä, vaikka alkuun se leikki huonosti. Seuraavaksi testasin seuraamiseen tulemisen (=ruudun loppuosaa) tarjoamisia. Tämä ei toiminut… kamalan hidasta matelua… Eli mietintämyssy päähän ja homma hetkeksi tauolle. Lopuksi otin vielä systemaattisesti sivuaskeleet sekä oikealle että vasemmalle. Vasemmalle 3 askelta on vielä vaikeaa, mutta muut sujuivat jo kivasti. Ja sitten peruutusta, kun käännyin samalla vasemmalle, mutta tämä oli taas kamalaa… koira oli kyllä innokas, mutta sivuttain etäisyys kasvoi yli 20 cm eli näin peruutusta ei voi harkata.

 

Väliajat Ipana odotteli seinään sidottuna. Sai nyt ainakin jonkinlaista siedätystä siinä..

 

Kakkososuudella teemana olivat noudot. Ensin noudon palautus esteen yli, sitten hyppynouto x2. Näistä ensimmäiset sujuivat hyvin, mutta häiriöisessä paikassa toisto aiheutti hidastelua. Eli jatkossa vaikeissa olosuhteissa vain yksi nouto! Ja palkkion palkittavuutta on mietittävä! Motivaatiota täytyy siis nostaa joka tapauksessa, jos suorite huononee toistoissa. Jatkoin metallikapulan kanssa (ostin uuden ja vahingossa helkkarin suuren….), jolla treeni sujui paremmin. Alkuun naksuttelin ihan kapulan pitoa yhdessä, sitten juoksimme kunnes vapautin koiran leluun ja lopuksi vielä yksi noudon palautus. Varovainen aloitus, mutta toisaalta kaikki onnistui suunnitelmien mukaan. Noutosession loppuun vielä kisamainen tunnari, joka ihan ok. Vauhtia olisi toki voinut olla enemmän, mutta kokonaishäiriöt huomioiden liike meni hyvin loppuun saakka.

 

Kokonaisuutena vaikeat hallitreenit sujuivat hyvin. Varsinkin ihan lopussa, kun vielä leikitin Ihkua, huomasin, että se alkoi olla ihan täpöllä mukana ja onnistuin jopa seurauttamaan sitä muutaman askeleen ihan putken vierestä ilman kontaktirikkoa! Nyt yritän opiskella ja soveltaa oppeja myös käytännön harjoituksiin. Treenisuunnitelmia täytyy tehostaa ja leikkiminen täytyy todellakin tehdä koiraa palkitsevaksi! Ja treeneissä tarvis edetä!!!