Viime viikolla mietin pää sauhuten kuinka jatkaa järkevää koirankoulutusta. Ajatus kiteytyi siihen, että 1. kriteerinä on oltava mieliala. Tämä huomioiden yritän nyt maaliskuun aikana tehdä kaikki voittaja-luokan liikkeet niin valmiiksi, että yksi kokonainen liike onnistuu ilman välipalkkauksia. Keväämmällä jatkan sitten erillisten momenttien eli liikkeeiden yhdistelyä eri pituisiksi ketjuiksi.

Tällä erää paikallaoloissa olen tarkastanut kriteeriä ja kasvatan aikaa nyt sen mukaan, että töppöset pysyisivät liikkumatta. Seuraaminen ja istuminen ovat hyvällä mallilla, jatkan niissä treenausta asioita tasaisesti vahvistellen.

Luoksetulossa ajattelin vahvistaa nyt eri osa-aluita erikseen. Tällä hetkellä pääpaino vauhdissa ja toisaalta maahanmenossa, niin että siinäkin kriteeri pysyy ja eteenpäin liike jää mahd. lyhyeksi. Loppukuusta siitten asioiden takaisinpäinketjutus.

Ruudussa löytyi uusi ongelma; kun lisäsin vauhtia superpitkillä lähetyksillä, Ihkun sisäinen matkamittari käski sen pysähtyä ruudun eteen. Jep! Tämä täytyy nyt murtaa, jotta pääsen asiassa eteenpäin. Lisäksi ruudusta seuraamiseentuloa täytyy harjoitella erikseen, sillä nyt Ihku ikävästi hidastaa ja väistää sivulle ennen seuruuseen tuloa.

Noudot ovat superhienoissa kantimissa. Nyt olen päässyt treeneissä supernopeisiin suoritteisiin. Tästä kun pidämme kiinni, myös koenoutojen luulisi paranevan! Eilen myös metallilla ja tunnarilla palautuksia, jotka onnistuivat superhienosti. Vielä täytyy muistaa vieraat kapulat!

Kaket ovat vielä odottamassa. Rupean työstämään niitä viikon kuluttua, sillä nyt täytyy työstää näitä muita valmiimmaksi.

Ihanaa, kun ajatus on taas kirkastunut! Ja ensi viikonloppuna kanakurssi II! Sen jälkeen pönttö lienee taas sekaisin...