Eilen päivällä uusin siis luoksetulotreenin ja Ihku oli aivan kybällä mukana kovasta helteestä huolimatta. :) Kokonaisuusosuudessa ensin seuraaminen ja lopuksi luoksetulo.

Illalla sit taas alamäkeä... Otin alkuharkkaan mukaan luoksetulon upin hetiheitetyllä pallopalkalla ja niin kävi, että varsinaisessa kokonaisuustreenissä Ihku ei alkuun meinannut lähteä luokse ja sitten kun se lähti, se pysähtyi itse het alkumatkasta. Ja uusinnassa sama. Huaaah! Ja ei ku ruoatta nukkumaan... mun sydämeen sattuu!!!

Aamulla vahvistelin taas alussa luoksarin pysäytystä hetipalkalla, mutta vahvistin lisäksi myös loppuun saakka tulemista puunkierrolla ennen varsinaista kokonaisuusharkkaa. Nyt alkuun seuraaminen, jonka jälkeen luoksari. Ihku ei lähtenyt ekalla käskyllä, joten kutsuin uudestaan ja nyt tuli hyvin. Jatkoin vielä pienellä seuruulla, jonka jälkeen uusi luoksari ja tämä jälkimmäinenmeni niin hyvin, että eilinen päivällinen aamupalan muodossa oli ansaittu! Hyvä Iiiiihku! Luoksetulon vauhti ei ole huima, mutta sen siitä saa, kun houkutellen yrittää asioita rakentaa. Uskon, että vauhti löytyy varmuuden kautta ja hiljalleen vaatimustasoa kiristäen. Kortit on nyt kuitenkin mulla, ja mä yritän nyt oikeasti pelata ne oikein ja harkiten!