Maanantain korjausjäljen jälkeen jäljestys ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan. Ihku oli kerännyt tarpeeksi epävarmuutta itseensä ja niinpä tiistaina ihan vastaava vanhennettu jälki meni totaalisen plörinäksi. Olin aivan ranteet auki hetken, mutta palasin jälleen kanoihin ja aloitin alusta (tai niin alusta, että onnistuimme). Ja nyt yritän vahvistaa koiran itseluottamusta etenemällä tarpeeksi hitaasti.

Keskiviikkona tein siis lyhyen lähes 3h vanhennetun jäljen, jossa oli nanskareita 15 askeleen keskiarvolla ja tämä sujui hyvin. Eilen uusin saman aavistuksen pidempänä. Nyt Ihku on jälleen superinnokas - se tuhisee kuin pieni höyryveturi eikä se huomannut eilen edes pellolla kirmaavia rusakkoja, vaikka katsoikin niitä. Jälki veti voiton ja koira jatkoi tiivistä työstöä. Epävarmuus näkyy kuitenkin vielä siinä, että kulmat hukkuvat ja koira joutuu tekemään valtavasti töitä niiden kanssa. Onnellista kuitenkin on, että nyt se yrittää aivan hirveästi! Jatkan vielä pari jälkeä näin.

Nyt mulla on siis kahdenlaisia jälkiä työstössä: Tuoreet jäljet, joissa tyhjien askelten keskiarvo on n. 60 ja matkan kokonaispituus 200-600 askelta (ka. 400) sekä vanhennettuja jälkiä, joissa tyhjien askelten määrä keskimäärin 15 ja jäljen kokonaispituus 100-300 askelta (ka. 200). Pitkä matka siis edessä, mutta laatu on nyt kohdillaan.