Tänään Jämsässä Pekka Väisäsen arvostelemana Ihku sai FH-1-tittelin pistein 72/100!!!! Huikeaa!

Ja arvostelu alkoi: " Koira jäljestää erinomaisesti" ... mutta... sitten tulikin roppakaupalla satikutia siitä, kuinka autan Ihkua hihnalla kaikkialla ja koko ajan ja kymmeniä kertoja jne. ???!!! Olin hieman ihmeissäni! Ja esineistä sai pisteitä vain ensimmäiseltä, ja siinäkin maahanmeno oli hidas.

Mutta oikeasti: Jälkiosuus meni superhienosti! Parissa kulmassa hieman hakemista, yhdessä hieman jopa pyörimistä. 1. esineilmaisu oli todella hidas ja 2. ja 4. esine jäivät vallan maahan. 3. esineen koira ilmaisi, mutta tuomarin mielestä autoin sitä hihnalla, joten emme saaneet siitä pisteitä. Ihku jaksoi loppuun saakka hienosti, vaikka pohjakin vaihtui lopussa kahdesti! Ja tuomion kuulemisessa se heilutteli häntäänsä ja oli kaikinpuolin tyytyväisen oloinen, vaikka palkkaa ei ollut vielä tullutkaan.

Hyviä kommentteja, mutta arvostelu on vaikeaa. En siis oikeasti auttanut Ihkua, vaan pikeminkin häiritsin sitä. Ajattelin jotenkin, että 10m etäisyyden säilyttäminen koiraan on kaikki kaikessa ja pysähdyin tämän vuoksi todella nopeasti aina, kun koira pysähtyi. Treenailin tätä kotona lenkillä ja havaitsin, että jos otan vielä 1-2 askelta koiran pysähdyttyä, hihnassa ei tule kiristymistä ja koira voi toimia rauhassa. Näin siis teen jatkossa! Mutta hyvät huomiot, sillä ilman kirpaisevaa tuomiota en olisi tuota kyllä itse havainnut! Tästä suurkiitokset mukavalle tuomarille!!!!

Esineilmaisut olivat toinen äärimmäinen mysteeri, sillä Ihku on tehnyt ne aina pääosin tosi hyvin. Joskus on yksittäinen esine jäänyt, mutta en muista, että tällaista olisi tapahtunut koskaan! Mutta tää me keksittiin Tinin kanssa jo kokeen loppuaikana, eli eihän pikkuporo voi mennä maahan, kun maa on märkää! Olisi ehdottomasti pitänyt vahvistaa maahanmenoja märällä alustalla ennen kokeen aloittamista. kotonahan olen ajanut jäljet pääosin lenkin jälkeen ja silloin Ihku on jo hyvin tottunut kylmään ja märkään maahan. Nyt lämpimästä autosta tullessa tilanne oli aika eri... Mutta oppia ikä kaikki!

Ja kaikesta tästä hienosta kiitän toki itseäni ja ihanaa Jekyll&Hyde-koiraani, mutta suurkiitokset myös Sarille, Outille, Jaanalle ja Tinille!!!!! Ilman teitä, tästä ei olisi tullut mitään!

Ja sit kohti FH2-treeniä!!!!