Eiliset maneesitreenit sujuivat kivasti, vaikka mua ahdistikin aivan hirveästi, kun aloitettiin!!! Seuraamiskummitus istuu olalla ja kisat lähenee! Auuuuh! On niin hirveän vaikeaa pitää päänsä kylmänä ja rauhallisena ja olla miettimättä, että seuraaminen sujuu aina 2-3m kerrallaan ja kahden viikon kuluttua täytyisi suorittaa voi-kaavio ja kaikki liikkeet siihen peräään...... Auuuuh!!!!!

Mutta eilisestä siis. Ihku odotteli koko treeniajan maneesin seinässä ja otin sen siitä aina hommiin. Alkuun aina n. minuutin kontaktinaksuttelua namilla, ja kun koira näytti hyvältä, niin hommiin. Eli seuraamista hyvällä ilmeellä aina muutama hassu askel kerrallaan ja koira tauolle ennen kuin se ehti saada tarpeekseen. Käytännössä siis 5 lyhyttä pätkää ja tauko. Ja tämä näytti toimivat, sillä kontaksti ja ilme pysyivät hyvinä.

Luoksetulossa vahvistin stoppia avustajan takapalkalla. Tämä oli taas tehokasta. Noudoissa Ihkulle iski akuutti metalliahdistus, mutta tähän vaikutti varmasti se, että aiemmin päivällä yritin parantaa hiukan otetta metallikapulaan ja sehän oli liian vaikeaa. Noo... tekevälle sattuu. En nyt jaksa huolestus tästä vaan jatkamme nostojen vahvistusta entiseen tapaan. Noutokoomien määrä on kuitenkin vähentynyt huimasti, kun hyville nostoille on tullut massaa.

Paikkamakuussa Ihkulla taas levottomuutta tassuissa, mutta yritän vahvistaa tassujen liikkumattomuutta taas hieman enemmän. Ja makuullemenoasentoa täytyy hieman fiksata taas. Nyt koira lojahtaa maahan  niin, että sen etutassut ovat kääntyneet mua kohden ja mahdotontahan sellaisessa asennossa on pitkään olla! Eli palkan suuntaa vasemmalle, niin hyvä tulee.

Kiitos taas koko porukalle hyvistä treeneistä! Ja superkiitos Sarille tiukasta valmennuksesta!!! :)