Jotenkin onnistumisten määrä pääsi vähenemään liikaa tuossa maaliskuun aikana ja nyt olenkin pitänyt hieman treenitaukoa. Toisaalta syynä ovat olleet myös melkoiset työkiireet, Tahkon hiihtoreissu ja kohisten vastaantulevat synttärikemujen järjestelyt...  Liika homma vain tappaa kaiken luovuuden.

No tämä hetkellinen treenauksen hiljennys on antanut ajatuksille aikaa liitää ja nyt homma alkaa taas jäsentyä pienessä nupissani. Asenne on kaiken A ja O, ja tämä koskee myös ohjaajaa!!! Jos en pysty olemaan hommassa täysillä mukana, voin ihan vapaasti ottaa rennommin! Eivät huiputkaan ole huippukunnossa ympäri vuoden vaan tilanteet elävät! Kun antaa itselleen aikaa, välttyy ainakin asioiden huonontamiselta. Tauko itsessäänhän ei ole niin vaarallista, mutta huonot treenit kostautuvat kyllä helposti...

Liukkaiden takia osittainen treenaamisen vähennys kestänee vielä hetken, mutta olen kuitenkin aloittanut jo aamuleikitykset, jotka jäivät tuossa jossain kohden tauolle. Niiden kanssa sitten taas hiljalleen tarjoamisten mukaanottoa. Mukavaa. Oma stressitasoni tippui heti merkittävästi, kun sallin tämän pienen laiskottelun itselleni... :)