Porokoiraromahduksesta on taas selvitty. Jotenkin tämä minun koulutukseni aina ajautuu siihen, että mä huseeraan yliaktiivisena ja mun koirani passivoituu passivoitumistaan. Ja kun kierre alkaa, sitä on niin vaikea pysäyttää! Kiitos Sari taas avusta ja tuesta ongelman ratkaisussa!

Eli ratkaisu löytyi taas siitä, että lopetin itse kaiken hösäämisen ja otin naksun käyttöön. Lähdimme siitä, että Ihku seisoi mun edessäni ja mä naksautin sille pienimmistä mahdollisista liikkeistä, kuten pään kääntämisestä ja palkkasin sitten vinkupallolla. Jo muutamien toistojen jälkeen koira aktivoitui ja alkoi tarjota yhä enemmän ja enemmän, ja onnistuin itse pysymään passiivisena. Tuossa 5 min koulutuksessa päästiin loppuviimeksi siihen, että seurautin koiraa yhden avo-seuraamisen verran ja ketjutin siihen suoran luoksetulon, jonka loppuperusasennosta palkkaus. Ja koiran ilme oli lähes sellainen kuin halun! Toki muutaman päivän epävarmuus vielä näkyi toiminnassa...

Osin tuon mun yliaktiivisuuden ja koiran passiivisuuden taustalla on myös äärimmäisen hyvin opetettu luopuminen. Ihkuhan luopuu kaikesta, kun mä lisään kierroksia. Havaitsin tämän, kun yritin epätoivoissani saada koiraan enemmän vauhtia ja heiluttelin sen edessä leluja ja siitä huolimatta mitään ei tapahtunut... ennen kuin sanoin "Ole hyvä", jolloin koira kävi sutena leluun kiinni. Sama ilmeni sekä  luoksetulossa että ruudussa. Kun heilautin lelua luoksarissa ennen naksusanaa, Ihku veti liinat kiinni ja stoppasi. Ruututreenissä se ei pystynyt juoksemaan merkiltä ruutuun, jos ruudussa oli ruokakippo. Se eteni vain metrin ja stoppasi siihen. Sain sen menemään ruutuun vain sanomalla "ole hyvä"....

Auuuh! Koira-raasu! Se yrittää NIIN kovasti ja menee vain sekaisin, kun mä olen epälooginen. Tuon luopumisen takia Ihkua ei voi treenata houkuttelemella, vaan sen täytyy saada tarjota ihan itse! Voin kun mä nyt oppisin tämän yksinkertaisuuden!!!