Suhasin päivystyksen jälkeen Marikalle. Naksuttelin Ihkulle ensin ihan kontaktista Kolun kentällä. Hieman oli vaisua toimintaa. Leikkiinkään poju ei ihan syttynyt.

Jurri ja Marika treenasivat välissä ja sitten otin Ihkun uudestaan kehiin. Naksuttelin sille kontaktista ja perusasennoista ihan Tiinun ja Pustun laitumen vieressä ja Marika kutsui ponit vielä siihen aidalle pällistelemään. Hieman Ihku poneja katseli, mutta ei haukkunut ja tarjoili toimintaa saadakseen namia. Kun yritin silittää Tiinua turvasta, Ihku reagoi tähän hiljaa murisemalla, eli kokee ilmeisesti olonsa mun vieressä turvalliseksi, mutta ahdistuu, kun lähestyin hevosta. Jatkoin siitä sitten muutamia lyhyitä seuraamispätkiä ja ilmekin alkoi olla oikeanlainen :) Loppuun otin vielä tässä samassa sessiossa kaksi luoksetuloa marikan pitäessä koiraa kiinni. Ensimmäisellä sai hypätä karvaan, toisella kerralla pidin karvan selkäni takana ja tämä luoksetulo oli SUPER! Ihku kiisi korvat litteinä heti irti päästyään. Muutaman m ennen mua se nosti korvansa, mutta vauhdissa en huomannut hidastumista. Se syöksyi suoraan loppuasentoon eteeni istumaan. Pieni törmäys, mutta istuminen oli supernopea ja suora ja luoksetulovauhtikaan ei olisi voinut olla kovempi!

Kolmannella sessiolla naksuttelin Ihkulle vielä kakeista Jurrin treenatessa toisella puolen kenttää. Hyvin penne muisti eri asennot, vaikka edellisestä treenistä on ainakin toista kuukautta. Seisomaan siirtymistä täytyy hioa, sillä siinä liikkuu edes takas. Markan vanhemmatkin ajoivat pihalle, mutta siinä vaiheessa Ihku ei enää reagoinut kuin hieman vilkaisemalla ja häntäänsä heiluttamalla... jatkoi siis asioiden tarjoamista häiriöistä huolimatta.

Tottitreenien jälkeen tein Parpolan laitumelle 220 askeleen jäljen. Joka kymmenes askel tyhjä, muissa yksi nami. Namina taas omaa turvotettua ruokaa. Vauhti oli parempi kuin natural menulla. Kerran Ihku näytti haistelevan jäljen sivulta noin puolen metrin päästä, mutta palasi jäljelle takaisin. Pää ei noussut kertaakaan koko jäljen aikana! Osa nameista jäi, joten en ole ihan varma kuinka tarkkaan koira loppuviimeksi jäljesti. Loppupurkilla sähläystä maahanmenossa. Ihku ei vielä osaa tätä, ja turhaan yritin sotkea sitä hommaan. Täytyy saada tuokin tarjoamisen alle.

Lopuksi vielä pikku lenkille Marikan, Jurrin ja Uldan kanssa. Ihana nollaus päivystyksen päätteksi! Kiitos Marika!