Tiistaina tein TAYS:n nurmelle 285 askeleen jäljen. Namien vieljely kuten ed. kerralla. Ihku jäljesti loistavasti. Ehkä pari namia jäi, mutta kokonaisuus oli todella intensiivistä ja lopussa maahanmeno priima. Nyt täytyy jo vaikeuttaa!

Torstaina teinkin sitten vaikeamman jäljen jäähallin viereen nurtsille. Nurmi oli varsin pitkää, mikä jo itsessään antoi uutta haastetta. Jäljen pituus 348 askelta, yli puolet tyhjiä vaihdellen niin, että 6 tyhjää, 4 namilla, 8 tyhjää, 2 namilla ja erilaisia kombinaatioita tästä, välillä myös niin, että 6 ja 8 namillista pätkää. Lisäksi jälki ylitti nurmikon yli ajetun autoreitin / kaksi rinnakkaista polkua.

Nyt oli vaikeeta. Alussa hieman keskittymisongelmaa, mutta tämä korjautui heti parin metrin jälkeen. Hyvin Ihku piti kuonon maassa vaikka nurtsi oli pitkää. Hidasti aina nameille, mutta tyhjillä vetää jo niin paljon, että saan tosissani pidätellä sitä. Tästä huolimatta nenä oli siis maassa! Näytti tarkistavan askeleet varsin systemaattisesti. Polkujen / auton jälkien ylityspaikassa tuli hetkellinen viettikatko, haistoi  harhajälkeä sivuun, muttei siirtynyt kuitenkaan jäljen päältä pois. Hetken tuumattuaan jatkoi hyvin. Muutenkin nosti päätänsä n. 5 kertaa jäljen aikana. Kerran jopa lopetti jäljestämisen (maassa oli mahd. nokkosia), mutta sain ohjattua sen jatkamaan. Lopussa nameja oli hieman enemmän. Loppupurkille meni taas keskittyneesti ja suoraan maahan. Taitava penne!

Nyt teen näitä hieman vaikeampia jälkiä, kunnes alkaa taas sujua ilman ongelmia. Sitten voisi hiljalleen alkaa miettiä noita kulma-asioita... ei pidä kuitenkaan ahnehtia. Yksi asia kerrallaan. Mutta kyllä Iihka on tosi hieno pikku jälkiäijä! :) Sydän on sykkyrällä!