Treenasimme Niihamassa, missä Outi näytti Sarille alkuun jäljen esineilmaisua. Olin jälleen korvat höröllä kuuntelemassa. Kiitos, kun pääsin mukaan!

Itse treeneissä Ulda sai olla paikkamakuu ja -istumiskoirana ja lisäksi otin mutaman pienen pätkän seuraamista. Nyt tauon jälkeen seuraaminen oli taas tosi innokasta ja katsekontakti piti hitaissakin aivan täydellisesti. Sulokki-mummu!

Ihkulle otin alkuun tarjoamista ja tästä sitten muutaman askeleen seuraamista ja käännöksiä vasemmalle. Käännökset täytyy nyt palauttaa mieleen kotosalla, sillä niitä Iippa ei nyt osannut. Muutaman up sivulta ja siinä se osuus. Ihku oli tosi innokas ja teki hommia hyvällä ilmeellä. Täytyy siis nöyränä muistaa tämä koko naksuttelun ydin, eli koiran täytyy haluta itse ja treenata voidaan vain, kun koira itse tarjoaa asioita!

Kakkososuudella otin leikkimistä 5:llä eri lelulla Marikan metodiikan mukaisesti. Iippa oli sikanopea singahdellessaan puolelta toiselle. Wubba taitaa olla yksi parhaimmista kaikkien erilaisten lelujen joukossa. Lopetin leikin antamalla Ihkun järsiä viimeistä wubbaa ja keräsin lelut vain pois. Näin pennelle jäi voittajaolo. Loppuun otin vielä yhden ruutuun lähetyksen niin, että jätin Ihkun odottamaan maahan 25 m päähän. Hetsasin sitä kuitenkin aavistuksen liikaa, ja se singahti ohitseni ruutuun palatessani sen luo... No uudet namit ruokapurkin päälle ja pennen kanssa lähetyspaikalle, mistä kontaktin ja pienen patoamisen jälkeen uusi lähetys ja loistavasti meni!

Treenit olivat kyllä loistavat. Kun ongelmat ymmärtää haasteina ja vain etsii niihin sinnikkäästi ratkaisuja, niin kyllä se siitä aina etenee. Samalla tulee usein ratkottua muitakin asioita, joita ei vielä edes ehtinyt pitää ongelmina. Jätän  nyt ruudun tauolle, sillä se menee loistavasti nykyisellä tavalla, mutta koska Ihku ei osaa vielä pysähtyä käskystä, jätän jatkot tulevaisuuteen odottelemaan. Nyt alempien luokkien liikkeiden harjoittelua. Noudot ja hyppytreenit pitäisi ottaa taas mukaan... :) Onnellinen on hän!