Tallasin tihkusateessa 97 askeleen jäljen. Ihku lähti matkaan innoissaan, mutta se pysähtyi ainakin 3-4 kertaa ja katsoi mua nenäänsä liikutellen. Se näyttää siis tajunneen, mistä loppuherkut tulevat! Pidin purkin visusti kiinni ja vyölaukussa ja odottelin vain, että Iippa jatkaa jäljestystä. Se pysähtyi takajalat viimeisen askelman takaosassa ja kiepsahti tosi nopeasti ympäri, kun jälki loppui. Hyvä, että ehdin viskata namit viimeiseen askeleeseen ennen käännöstä. Taitaa pensku nyt todellakin olla valmis kulmatyöskentelyyn.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Loppuviikko on taukoa. Maltan tuskin odottaa ensi keskiviikkoon, jolloin Outi lupasi katsoa tilannetta eteenpäin.