Kävin Iipan ja Ursulan kanssa pesäpallokentällä. Oma vire ei ollut paras mahdollinen... kaamosmasis näköjään kolkuttelee! Ulda oli super-ihana! Ihkun vire ei ollut paras mahdollinen... mutta ajatuksiakin heräsi taas!

Iippa aloitti siis taas maahanmenojen tarjoamisella ja lähdöillä. Nyt tarjosi maahanmenoja tosi hienosti eli homma on edistynyt. Harkkasin Ursulan kanssa välissä ja toisessa osiossa sama Ihkulla sujui vieläkin hienommin... mutta lähellä oli, etten uuvuttanut sitä.

Varsinainen 2-osuuden treenin suunnitelma oli seuraaminen. Nyt Ihkun ilme oli aavistuksen ei-niin-innokas... olemme taas harjoitelleet liikkeestä maahanmenoja kotona ja tämä näkyy ennakointina seuruussa! Tyhmä mä, kun en heti tajunnut. No sessio ei ollut häävi, mutta ei huonokaan.... taas vain alan ahnehtia enemmän, kuin mihin koira kykenee, ja siitä tuo oma fiilareiden lasku...

Kolmos-osuudella naksuttelin taas maahanmenoja ja noutokapulaa pitkään ja hartaasti... harmittaa hieman tuo maahanmenojen hitaus... Noutokapulan pidot sujuivat nyt ilman pyörittelyä.

Loppuun vielä frisbee-leikki, joka sujui ihan bueno. Siinäkin pitäisi nyt päättää mitä Ihkulta haluan! Sehän lähtee nyt hienosti 2. frisbeen perään, mutta tiputtaa ensimmäisen heti. Muistan, että Uldan kanssa mua ärsytti,  kun koira ei tiputtanut ekasta lelusta... Ihku tekee nyt päinvastoin enkä kuitenkaan ole tyytyväinen! Olen siis oikeasti ihan hullu!

Jeps! Testasin vielä lenkillä noita maahanmenoja ja seuraamistakin... ja Iippa oli oikeasti tosi hieno! Yritin arvioida tuota maahanmenon nopeutta räpsäyttämällä silmiä maahanmenokäskyn annettuani... ja kyllä se lähes aina oli maassa, kun silmäni avasin,  joten ei se nyt niin kamalan hidas ole! Täytyy nyt kuitenkin vahvistella maahanmenoa käskynkin kanssa ja eri kohdissa, jotta varmuus hommaan kasvaa ja voin sitten yhdistää asiaa liikkeeseen. Nopeus tulee varmuuden kautta! Ja jos seuraamisen kontakti ei ole sitä mitä haluan, täytyy palata kontaktin naksuttamiseen, niin että sekin olisi fluent eli se yli 10 toistoa / 30s ja eri häiriöissä! Mielikseni huomaan, että Ihku on ruvennut tarjoamaan katsekontaktia toisten koirien vastaantullessa huomattavasti aiempaa enemmän, ja kun tilanne varsinaisesti on ohi, kontaktit tarjoaminen on jo varsin fluenttia! Ja sit se penne on myös oppinut käskyn "Ihku tuu toiselle puolen". Ihan niin kuin Ulda aikoinaan! Muistaakseni siirsin koiran juoksulenkillä sivulle pari kertaa viimeisten parin viikon aikana, ja nyt se osaa homman hienosti!