Kävin pitkällä lenkillä koko koirakoplan kanssa ihanassa auringon paisteessa ja vastikään sataneella ohuella lumipeiteellä. Ihanaa!

Paluumatkalla pysähdyin pesiskentälle treenaamaan. Ihku aloitti noudoilla, jotka eivät menneet aivan suunnitelmien mukaan... Se sylki kapulaa pois vauhdissa, nappas sen uudestaan ja sylki taas... Eli palkkauksen ajoitus on mennyt ilmeisesti hieman väärin. Intoa koiralla kyllä oli, eli siinä ei nyt ollut ongelmaa. Sain korjattua session aikana tilannetta jotenkin, mutta mietintämyssyllä on taas käyttöä!

Kakkososuudella korjasin noutoa, joka alkoi taas syljeskellen. Otin heti koiran kiinni ja laitoin uudestaan naruun odottelemaan, kun Ulda pääsi uusintaleikkituokiolle. Hetken päästä uusin tilanteen, ja nyt Ihku tosissaan yritti ja onnistuínkin palkkaamaan sitä hyvästä kapulan pidosta. Iippa ei tauosta tykännyt, se oli lähinnä järkyttynyt ja jopa kiroilikin hieman, kun siirsin sen kaulapannasta syrjään... Hyvä niin. Tuota voi siis käyttää aina tarvitaessa. Jatkoin noudon korjaussarjan jälkeen luoksetuloilla. Räjähtäviin lähtöihin olen saanut lisää odotusta ja lelulla eteentulot olivat hienoja. Pitkässä luoksetulossa namilla fokus ja vauhti ok, mutta taas himmaus alkoi turhan aikaisin ja loppuasento jäi väljäksi. Myssylle töitä siis...

Viimeisessä osiossa otin seuraamisia. Aloitin kontaktista ja kasvatin hiljalleen matkaa. Kulmat edelleen turhan väljät, mutta ne paranivat, kun pyörin hieman paikallani molempiin suuntiin. Täytyy jatkossa alottaa tuolla paikalla pyörimisellä. Ja paremmat ruoat käyttöön. Savustettu pekoni maistuu kyllä, mutta ei ole taivaallista! Loppuun vielä omalla ruoalla lätkän lätkimistä läheltä x5 ja loppuun n. 20 m etäisyydeltä. Tuossa viimeisessä Ihku odotti kuin jännitetty jousi lupaa lähteä, ja se olikin tosi hieno suoritus. Palkaksi koko koiran takana odottanut ruoka. Ja vielä lyhyt frisbee-sessio.

Myös Veera ja Ulda pääsivät tauoilla hieman leikkimään ja siitähän she shelttikin nuortui! Ja vielä oli alla tuo reilun 1,5h lenkki. Veera on terästä!