Laitoin tähän vain lainauksen muualle kirjoittamastani tekstistä. Aloitin Ruff loven lähinnä Ihkun metsästyskäyttäytymisen vuoksi, mutta myös siksi, että kissan ja muiden koirien kanssa on ollut ongelmanpoikasta. Ihku siis murraa ja meinaa käydä muiden kimppuun ruokintatilanteissa... Sisällä luoksetuloissa on myös ollut toivomisen varaa ja noin ylipäätäänkin tuossa kuuliaisuudessa.

"Olen minäkin tutustunut tuohon Ruff Love-opukseen. Itse miellän kirjoissa puhutun oikeuksien viemisen tarkoittavan ennemminkin koiran ohjaamista niin, ettei se kykene tekemään väärin, kuin että kyseessä olisi varsinainen kiristäminen. Eli koira on häkissä syömässä puruluuta ennen kuin viereisessä huoneessa järsimässä huonekaluja, koira on narussa ennen kuin jänisjahdissa jne...

Haasteellista tuossa ideologiassa on mielestäni se, kuinka saada koiran päivä aktiiviseksi niin, että kaikki positiiviset vahvisteet tulevat ohjaajalta. On niin helppo "unohtaa" koira pihalle ja antaa sen viihdyttää itse itseään. On huomattavan vaativaa yrittää keksiä itse tarpeeksi aktivoivaa tekemistä, jotta koiran tarpeet tulisi hyvin tyydytettyä. Mutta uskon, että jos ohjaaja tähän kykenee, suhde koiraan paranee huomattavasti.

Minusta tärkein pointti ei siis ole se rajoittaminen vaan se kuinka keksiä tarpeeksi tapoja positiiviseen vahvistamiseen! Yritän soveltaa tätä itse etenkin Ihkun metsästyskäyttäytymiseen. Hihnalla rajoitan koran liikkumista metsässä, mutta aina kun se toimii haluamallani tavalla, vahvistan tätä mahdollisimman hyvin. Tänä aamuna viimeksi harjoittelimme asiaa puistopupun kanssa. Aika näyttää kuinka tilanne etenee, pääseekö Ihku enää koskaan vapaaksi hihnan ikeestä..."