Eilen aamulla Ihkulle tuli totaalistoppi, kun yritin naksuttaa sekä kosketuskeppiä että noutoa. Keppi sujui ok, mutta nouda-sanaa koira ei ollut ikinä kuullutkaan. Silmät vain laajenivat... Ei auttanut penaltyt ei... Vasta kolmannessa yrityksessä sain Ihkun nostamaan kapulan aikamoisen houkuttelun jälkeen. Asian jälleen tajuttuaan se teki sit ihan nopsasti hommia.

Latenssiajan koulutuksella olen nyt saanut kuitenkin vahvistettua eri käskyjen sisältöä. Illalla poju teki aika hienosti erottelua eri sanojen välillä ja reaktiot olivat nopeita. Eli otin sekaisin istumista, maahanmenoa, sivulletuloa, kepin koskemista ja noutoa. Tässä on siis tapahtunut selvää progressiota.

Mutta se alkuperäinen ongelma eli noudon palautuksen vauhti ei kyllä tule tällä namihärvellyksellä ja mun vajavaisilla taisoillani toimimaan... Testasin ulkona noutoa pallopalkalla ja het oli ihan eri ilme. Ei ongelmia kapulan nostossa ja eteentulossa oli ainakin hieman enemmän kiihkoa.

Summa summarum (taas!): Latenssiharjoitteilla saadaan kiristettyä reaktionopeutta ja erottelua, mutta työskentelymoraali ja into tehdään leikkien. Häiriöihin ja paikkoihin siedätyksessä molemmat palkkaukset ovat toimivia, mutta koiran täytyy saada päättää millä se palkittuu parhaiten ja tätä sitten käytetään. Lelupalkkauksessa huomioitava samat kuin namipalkassa eli ohjaajan liikkumattomuus ja lelut piilossa!

Nyt taas kohti uusia haasteita. Aamulla harkkasin peruutusta ja se on vaikeaa! ;)