Koirilla oli vielä lepopäivä, mutta kissan sentään jaksoin ottaa kynsiini! Ajattelin opettaa sille hiljaisen tavan odottaa ruokaa … ainakin hiljaisemman. ;) Tuon äkäpussin kesyttäminen on aavistuksen haasteellista!

Aloitin siis illalla luopumisen opettamisen Elvikselle ja vahvistin luopumisen yhteydessä istumista pöydän kulmalla. Alku sujui hienosti, mutta sitten kissassa näkyi pieni turhauma; häntä kävi ja tassun liike kohti kättäni kiihtyi. En osaa lukea kissaa kovin hyvin, sillä välittömästi tämän pienen turhauman jälkeen Elvis luopui todella hyvin ruoasta… se nimittäin perääntyi ja oksensi kaiken syömänsä! Ressukka. Stressitaso taisi nousta liian korkeaksi. Mutta tämän jälkeen kisu oli hiljaa eikä mellastanut hetkeen…

N. puolen tunnin kuluttua yritin uudestaan hieman maltillisemmin ja nyt lopetin, kun häntä alkoi viuhtoa. Ja lopputuloksena meillä oli ainakin yhden illan ajan hieman hiljaisempi ja sivistyneempi katti, joka oli hienosti odottanut ruokaansa keittiönpöydän kulmalla istuen… Lieveilmiöitä oli tosin nähtävissä – Elvis hiipi myöhemmin Mikon taakse ja ihan hipihiljaa se yritti varastaa leivänpäälliset! Hassu kissa!