Olin viikonlopun mökkeilemässä ja paluumatkalla treffasin Tinin Jämsässä jäljestyksen merkeissä. Jep. Nyt se sitten tapahtui, eli Ihku stoppasi heti 20 askeleen jälkeen ja jälki jäi siihen. Voi hermoromahduksen poikanen, kun mua sapetti! Mutta minkäs teet... sitä saat mitä tilaat ja sitä viljaa niität, mitä kylvät... Heitin koiran autoon ja Darra sai ajaa toisen jäljen...

No ajattelin, että siitähän on tovi, kun tällaista on sattunut viimeksi, mutta treenipäivyri kertoi ikävän totuuden... eli heinäkuun alussa sama tapahtui edellisen kerran. Eli taas palataan tähän, että kerran kuussa tää mun koulutussysteemi romahtaa syystä tai toisesta... Huaaah!

Katselin tuota treenipäivyriä tarkemmin viime viikon osalta ja löydän kyllä syynkin tuohon jäljestämättömyyteen. Eli viime loppuviikostahan mä jäljestin Ihkun kanssa parina päivänä sen tuhat askelta ja koira ei oikeasti jaksa vielä tällaista. Päivyrimerkintöjen mukaan osassa lähdöistä oli jo oireilua, vaikka en sitä taas muistanutkaan.

Sari lupasi tallata meille korjausjäljen tänään. Katsotaan sitten kuinka käy. Mutta näemmä mun täytyy perua se syyskuun FH-koe. Ihku taitaa olla valmis aikaisintaan vuoden kuluttua, jos sittenkään. Ei sillä ole oikein millään kapasiteettia jäljelle vielä... ei vaikka mitä tekisin ja vaikka ihmekin tapahtuisi. Ehkä on parempi, että etenen nyt oikeasti tuolla matemaattisella tarkkuudella, kuin mitä Jaanan kanssa pohdimme ja menen kokeisiin sitten, kun koira on siihen valmis, jos on ikinä. Turhaa kuitenkaan tällainen pienikään hötkyily... historia muistuttaa heti itsestään, kun koira tulee yhtään epävarmaksi. Ei siis auta kuin rakentaa vain lisää tukipilareita...

Mutta niin harmittavaa!

Toisaalta, koska tämä sama romahtelu ilmaantuu aina tasaisin välein, mun on jotenkin pakko muuttaa tätä treenisysteemiäni. Taidan pitää nyt taas vaihteeksi tottisviikon ja sen perään akksi jälkiviikkoa, sitten taas tottista yksi viikko ja kaksi jälkeä, kunnes talvikausi koittaa. Ja kun talvi tulee, taidan vain lenkkeillä aina tuon joka 3. viikon ja tottistakin sit aina kohdentaen... Voi kuinka tylsää.... :(