Ajoin välipäivän jälkeen 3h vanhan jäljen lyhyellä nurmella eikä homma sujunut ihan suunnitelmieni mukaan... alussa siis huono lähtö, mikä kuvasi alustan yllättävää vaikeutta. Mutta odottelin ja Ihku keräsi itsensä ja lähti jäljelle.

Alku tämän kangertelun jälkeen sujui hyvin, mutta sitten Ihku hukkasi jäljen 1. esineilmaisun jälkeen. Ja sama toistui vielä ainakin kahdesti. Kun koira oli menossa aivan väärään osoitteeseen, kutsuin sen luokseni ja näytin jaloistani uuden jäljestyskohdan. Näin selvisimme jotenkuten, mutta Ihkusta näkyi kuinka sen itseluottamus rakoili... Se teki kaksi valeilmaisua ja tuijotteli aina välillä etäisyyksiin. Mutta kun jälki löytyi, koira työskenteli sairaan intensiivisesti ja hienosti ja esineilmaisut olivat nopeita.

Siis täydellistä on-off-suorittamista... Jäljen jälkeen leikin ja rapsuttelin Ihkua kunnes se näytti supertyytyväiseltä itseensä ja tästä kriisipuhelu Sarille. Kiitos taas! Kokoan nyt itseni ja valitsen sopivat helpot pohjat jatkojälkiin, jotta Ihku oikeasti selviäisi! Ja jätän pahat nurmet myöhempään treenaukseen! Ja kun näihin keskityn, otan taas lyhyemmät askelvariaatiot käyttöön. Nyt menimme tasolla 5, eli tyhjien maksimimäärä 100 askelta.