Elämä voittaa hiljalleen... :)

Olen lukenut tässä talven aikana kaksi jenkkikirjaa koskien jäljestämistä. K9 professional tracking oli aika puuduttava eikä siinä ollut oikeastaan mitään tietoa, kuinka kouluttaa koira jäljelle, mutta siinä oli paljon tietoa siitä, kuinka koira haistaa ja miten sitä on tutkittu ja siltä osin kirja oli varmasti hyödyllinen. Tuon jälkeen kahlasin lähes läpi kirjan Mastering variable surface tracking: the component training approach ja siinä sitten olikin ohjeita eri jälkikaavioiden suhteen, mutta kovin vähän siinäkin, kuinka opetat jäljestämistä! Ei siis olleet kovin helmiä kumpikaan kirja, mutta nyt yritän soveltaa niistä saatua tietoa kuitenkin.

Tein siis tänään n. 90 askeleen jäljen edessämme olevalle tielle, niin, että jälki alkoi pihasta ja kääntyi 2. esineellä tielle.  Alussa natural menua maassa muutama kappale. Yhteensä 10 esinettä. Pakkasta -3C, ei juuri tuulta. Jälki vanheni 45 min, jona aikana kävin Ihkun kanssa juoksemassa.

Vaihdoin lenkin jälkeen Ihkun remelit ja vein sen aloituskohtaan. Poju oli aika yllättyneen näköinen, mutta lähti hienosti jäljelle. Jäljestettyään 4-5 askelta iski epävarmuus koko hommasta, mutta se onneksi näki edessään olevan esineen ja jatkoi sitten nenä maassa esineelle. 2. esineelle jäljestys meni jo pelkällä nenällä, mutta koira yritti ilmaista esineen jo puolimatkassa. Kulma oli tosi vaikea, mutta etsimisen jälkeen oikea suunta löytyi ja tämän jälkeen Ihku alkoi näyttää jo tosi varmalta. Se kulki askel askeleelta ja ilmaisi esineet vauhdikkaasti. 9. esine oli hautautunut maahan, kun auto oli ajanut sen yli, mutta se ei Ihkua hidastanut ja loppukin jatkui hienosti askel askeleelta, vaikka askelia ei näkynyt auton renkaan jälkien vuoksi. Wow! En olisi ikinä uskonut!!!

Näin olemme siis aloittaneet clean scent -työskentelyn ja tässähän onkin nyt talveksi hommaa ja virikettä tokottelujen oheksi.