Olen yrittänyt opettaa Ihkulle evl-ruutua ja ohjattua ja yllättäin ahneus on iskenyt niin, että loppuviimeksi sitä on seurannut turhaannus ja huokaus... ja nyt!? ehkä paluu alkuun. Eli. Jos haluan opettaa koiralle uuden asian, se on pare,mpi oikeasti opettaa niin pienissä paloissa, että me molemmat onnistumme ja mielialakin pysyy korkeana! Ei auta ahnehtiminen. Vaikka olen ko. liikkeet opettanutkin jo kahdelle edelliselle koiralleni, Ihku ei niitä vielä osaa ja kuinka ihmeessä osaisikaan?!

Mutta nyt siis fokusoin. Tällä viikolla teemana on ohjatun rakentaminen. Nyt Ihku saa tarjota merkin taakse menemistä. En ota sitä vielä perusasentoonkaan ennen merkille menoa, sillä sitä pikkumies ei vielä osaa. .. Jahka se hiukan oppii ja otan sen perusasentoon, yritän muistaa vahvistaa ainakin seuraavia osa-alueita: Perusasentoon tuloa, merkille katsomista, merkille lähtöä, vauhtia kohden merkkiä juostessa, merkin taakse suoraan pysähtymistä ja upissa odottamista. Ja kaikkia näitä siis erikseen! Ja kun nämä sujuvat, laitan lätkät taakse houkutteeksi ja vahvistan vieläkin merkkiä. Ja vasta sitten muistutan lätkien merkityksen koiran mieleen ja yhdistän kuvion. Ja vasta, kun tämä sujuu hyvin, otan mukaan kapulat. Ja treenien ykköskriteerinä on ILME! Sen vuoksi yritän rajoittaa jokaisen treenikerran niin, että palkkausten määrä on maksimissaankin se 5 kappaletta! Tällöin koiralle jää nälkä ja mun on pakko suunnitella treeni niin hyvin, että se onnistuu!

Tää koiran treenaaminen on periaatteessa niin kovin yksinkertaista. Ongelmana on vain se, että kaavoihin ei voi kangistua lainkaan ja jos kangistuu, niin hommat eivät enää etene. Tilannetta täytyy tarkkailla jatkuvasti, jotta huomaisi, mikä on lähdössä menemään vikaan. Tänä aamuna keksin sen, mistä olen ollut jo pari päivää jnkv ärtynyt. Treenit ovat muutoin sujuneet, mutta Ihku on ällöttävän ihastunut vinkupalloihinsa ja kiitää nykyään hangelle köllimään ja palloa nutustelemaan eikä jatkakaan leikkiä mun kanssani. Sillä on siis ihan omaa kivaa, mutta ilman mua... Ärsyttävää. Tätä on tapahtunut ennenkin, mutta nyt asialle täytyy siis tehdä jotain, ennen ku mä ihan suutun! Suunnitelmana on, että vinkupallot joutavat hetkeksi jäähylle ja otan kahden lelun leikit mukaan treenaukseen. Mukaan Ihkua vähemmän kiinnostavat lelut kuten narupallot, frisbeet ja kongit, mutta leikin laadun kasvatusta kokonaisaikaa rajoittaen taas niin, että homma rupeaa toimimaan.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - toivottavasti!!!