Perjantaina tein testijäljen, jonka kokonaispituus oli 1250 askelta, tyhjien pätkä välissä oli 520 askelta. Tällä välillä 2 esinettä. Vanhennus ad 3h.

Huh! Alku lähti ihan kivasti ja palkkasin parin ekan esineen ilmaisut vinkupalloleikillä. Sitten alkoi ns. testiosuus, joka sujui hyvin 1. esineelle. Kehuin koiraa tässä ja jatkoimme eteenpäin. 2. esineen Ihku jätti kuitenkin ilmaisematta... esine oli kulmassa ja Ihku valitsi kulman jatkamisen esineilmaisun sijaan! Samanlainen tapahtui reilu viikko sitten. Tämän jälkeen koira jatkoi tasaisesti eteenpäin, mutta seuraavassa kulmassa se ajautui kulman ohi ja jälki hukkui.

Ihku etsi aikansa jälkeä, mutta kun se oli menossa jo liinan pituden väärään suuntaan, kutsuin sen luokseni ja se nosti uuden jäljen jaloistani. Ilmeistä epävarmuutta oli ilmassa, sillä jälki meinasi hukkua kohta uudestaan ja seuraavan esineilmaisunkin kanssa oli epäröintiä... Auuuts!

Mutta tästä eteenpäin viimeiset reilu 400 askelta jälki sujui kuin oppikirjasta.

Eli mitä tässä nyt tekis... Mietin ja pohdin ja päätin, että tässä iässä olen ehkä vahvistunut niin paljon, että voin osallistua kokeeseen, vaikka koira ei olekaan valmis. Saanpahan ainakin palautetta siitä, millaista Ihkun toimiva jäljestys on, ja näen muiden suorituksia. Sama sen väliä päästäänkö jälkeä loppuun.

Nyt keskityn sitten motivaation rakentamiseen jälleen ja esinemotivaation parantamiseen...