Treenattiin Sarin kanssa. Ihku aloitti seuraamispätkällä, mutta koska en ollut viritellyt koiraa yhtään, ei homma onnistunut. Huaah! Korjauksella jotenkin joo. Käännökset oikealle ovat taas surkeita; koira kyllä reagoi heti, mutta lentää mun ohi ja ottaa valtavasti sivuttaisetäisyyttä ja jää myös jälkeen oikealle ympyrää mentäessä. Onneksi mun pää toimi vielä jotenkin tässä vaiheessa, enkä sortunut pahasti hinkuttamaan ja vein tyytyväisesti leikivän koiran autoon.

Kakkossessiossa otin jo alusta koiran kunnolla kontaktiin ja nyt homma olikin eri näköistä. Liikkeestä istuminen hyvin. Maahanmenossa reagoi heti, mutta itse maahanmeno hieman hidas. Tästä jatkoin eteenpäin 30 askelta ja heti käännöksen jälkeen luoksetulo, jossa lähdöstä palkka, ja se sujuikin tosi hyvin. Leikin ohessa otin pienen uusinnan, josta myös sivulletulo ok.

Viimeisessä sessiossa oli tarkoituksena ottaa paikkaistumista ja makuuta, ja nämä otettiinkin. Istuminen n. 50s ok, paikkamakuussa Ihkulla oli 5 min 50s eli maksimi tällä hetkellä. Puolivälissä Ihku nousi istumaan, kun Kurtsa oli jo aikoja sitten vapautettu omalle pallolleen ja se etsiskeli sitä pellolla... Ihkun piti vain nähdä mihin kaveri meni... pyysin uudestaan maahan ja loppu sujui hyvin. Mutta tämän jälkeen sorruin hinkuttamaan niitä oikelle käännöksiä ja mitäpä taas sainkaan sillä aikaan! Ahdistuksen ennen kaikkea ittelleni, mutta myös koiran laamailun... Hitto! Mä en näemmä ikinä opi!

Treenien jälkeen löhöilimme siinä nurtsilla ja Ihku ryhtyi kertaalleen murisemaan Kurtsalle, jonka pallo vieri hieman liian lähelle meitä. iippa kuitenkin uskoi, kun kielsin sitä! Kerran yritti, mutta sen jälkeen oli ihan leppoisasti ja sama leppoisa tunnelma jatkui koko lenkin ajan treenien jälkeen. Ihku ei siis yrittänyt yhtään isotella Kupalle! Hyvä! Näin se toimii, eli heti pitää puuttua moiseen uhitteluun!

Illalla kävin Jaakonmäen kentällä vielä hiukan lisätreenaamassa. Otin käännöksiä ja pikkuisen seuruuta leikkiasenteella ja hyvinhän se nyt sujui... siis tunnetilan suhteen. Käännökset olivat kyllä todella lennokkaita... aivan kuin koira olisi ollut kumilangassa ja singahtanut kiertoradalle, joka ei todellakaan ollut ihan tiivis... Sisällä ruoalla homma on kuitenkin edistynyt myös teknisesti aavistuksen... ehkä...