Auts!

Lauantaina ajelimme Tinin kanssa Orivedelle jäljestämään. Tini teki Ihkulle n. 1000 askeleen jäljen, joka ehti vanhentua reilun tunnin ennen ajoa. 7 esinettä ja loppukippa. Polveen saakka yltävä heinä. Puuskittainen tuuli.

Alussa nukuttelimme Onnia ja Ihku odotteli vieressä varsin maltamattomana. Se oli intoa täynnä, kun pääsimme jäljelle, mutta taas alkusuora oli hieman kankea. Tässä tosin kova vastatuuli oli osasyynä vaikeuteen. Jäljestys sujui muutoin ihan kivasti, mutta pian mäkäräisten määrä alkoi lisääntyä exponentiaalisesti ja tämä todella vaikeutti työskentelyä. Mullakin oli öttiäisissä sekä silmissä että suussa ja koiran palkkaus oli tosi hankalaa, kun ei tiennyt mitä kautta hengittäisi. Öttiäisten määrä lisääntyi vielä entisestään ruohon tasossa ja mäkäräisaspiraation vaara oli melkoinen. Yäk! Heiluin siinä liinan päässä ja varmasti häiritsin Ihkua, mutta hienosti poika jatkoi. Ihan lopussa se jäi pari kertaa rapsuttamaan pallejaan, mutta jatkoi heti, kun käskin. Viimeisillä kahdella suoralla se alkoi kuitenkin olla levoton ja kuono nousi vähän väliä ylös ja niinpä kaksi viimeistä esinettä jäi ilmaisematta, loppukupin ilmaisu kuitenkin täydellinen. Harmi...

Siirryimme pellon laitaan puimaan asiaa Ihkun leikkiessä vinkupallolla ja aloin jo murehtia tuota ilmaisuongelmaa. Samassa huomasin, etä koira  hinkutti itseään maahan ja kun menin tarkastamaan tilannetta tajusin, että mäkärät olivat syöneet sen vatsanalusen ja pallit ihan vereslihalle! Ei siis ihme, että jäljestys oli hiukan levotonta!!! Ja itse asiassa koiran ihoa katsoessani tulin siihen tulokseen, että se oli jäljestänyt LOISTAVASTI koulutustasoonsa nähden! Ihan kamala tilanne!

Flaxin jäljen jälkeen palasimme autoille ja tässä vaiheessa huomasin, että Ihku-raukka ei selvinnyt pelillä puremilla. Sille oli muodostunut aika valtava turvotus kasvoihin ja palleihin allergiseen reaktioon sopien. Silmät olivat pienet kuin amstaffilla ja koira oli vähintäänkin hakatun näköinen. Raasu...

Onneksi sain Tarjalta antihistamiinia lainaan ja kotoa löytyi sekä kortisonia että kipulääkettä ja niiden avulla Ihku selvisi yön yli ja oli tänään aamusta taas ihan kunnossa. Pallit on tosi punaiset ja niiden iho turvonnut vieläkin, mutta ilmeisesti iho ei kutise kuitenkaan enää. Huh!